Hymyt piirrettyinä, posket punaisina
katsotaan toisiamme nappisilmillämme
ymmärretään ja nyökytellään
Ei huomata kaiken ohjaajaa
joka naruista vetämällä
saa meidät tottelemaan
Tanniinin karvas maku
kieliämme vain kirvoittaa
kun kilpaa elämästämme
ruusuisempaa maalaillaan
Kauniisti ollaan opittu
sovussa istumaan
vaan ken uskaltaa lähteä
narujaan katkomaan
aloittaa omaa elämää
Kuin sirkusta on tää maijojen maailma
teepöydän helinä puheensorinassa
sielujemme vapistessa
näissä ummehtuneissa ruumiissa
Valheiden kutoessa lisää verkkojaan
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.