Taivas Armahda<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Minä kyynelsilmin

elämääni heräämässä.

 

Vastarannalla sinusta.

Tuuli tuivertaa

hiukseni solmuihinsa punoen.

 

Astun mieleni mereen.

 

En minä ymmärtänyt

mereni syvyyttä,

en tuulen voimaa,

kun jäin puolitiehen

seilaamaan.

 

Alastomana

kuin neitsyt veneessä,

paholaisen raiskatessa

merta altani.

 

Ulapan suuruisia tunteita,

eikä rantakallio enää vastaa

huutoihini.

 

Olenko hukkumassa

mielenpirujen aaltoihin

sanomatta sanaakaan

Sinulle,

 

koska ystävyydessä

ei sallita rakkautta.

 

Ja minä rakastin.

 

Pyydän hukuta

tai valolla armahda.